elo 25

Syyskauden 2014 harjoitusten alku

Nyt voinee jo käyttää sanaa ”syksy”, kun vettä tulee taivaalta ja odotellaan milloin toimistolla joku keksisi laittaa lämmityksen päälle. Mutta toisaalta voidaan ajatella positiivisesti, että pikku hiljaa päästään uimaan. Tässä lyhyt kertaus aiheesta ”milloin ryhmät aloittavat”, sikäli kun oikein olen ymmärtänyt.

Ryhmien ohjaajat tiedottavat poikkeuksista harjoitusaikoihin.

heinä 30

Kauden 2014 – 2015 suunnitellut allasajat

Moikka kaikille!

Vielä hetken aikaa mennee, että saamme kuulla tulevan kauden vuoroista, mutta olen kuitenkin päivittänyt suunnitellut uintivuorot allasaikasivulle. Huomaathan, että nämä ajat eivät sisällä vaatteidenvaihdolle tai ohjeisharjoittelulle varattavaa aikaa, vaan ainoastaan uintiajan. (Ja kaupungilla mahdollisesti sana sanottavana.)

Kesäterveisin,

Juho

kesä 26

Kauden 2014 – 2015 harjoitukset

Päivitetty 24.8., harjoitusajat nähtävillä ryhmien sivuilla.

Tässä hieman ennakkotietoa tulevan kauden uintiryhmistä. Harjoitusajat voivat vielä muuttua, riippuen minkälainen vastaus kaupungilta harjoitusvuoroanomukseen tulee ja miten muuten suunniteltu ohjaajajako onnistuu. Ilmoittautumiset ryhmien vastuuohjaajille. Mikäli ohjaajan kohdalla on useampia yhteystietoja, parhaiten tavoitat ohjaajan ensiksi mainitusta (esim. minut parhaiten sähköpostitse -Juho).

Ensi kaudella järjestetään seuraavat ryhmät:

  • Alkeisryhmä
  • Jatkoryhmä
  • Tekniikkaryhmä
  • Harrasteryhmä
  • Kilparyhmä
  • Aikuisten kuntoryhmä (masters)

Lisäksi kurssimuotoisena järjestetään:

  • Kuuttiryhmä (lasten- ja aikuistenaltaassa)
  • Aikuisten tekniikkakurssi

Säännöllisesti harjoittelevat ryhmät alkavat elo-syyskuun vaihteessa, kurssimuotoisesti järjestettävien ryhmien tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Kuutit

Kuuttiryhmä järjestetään kurssimuotoisena (noin 10 kertaa) lasten- ja aikuistenaltaassa sunnuntaisin, järjestämisviikot ilmoitetaan myöhemmin. Ryhmä on suunnattu jo pinnalla pysyville (uimakoulun käyneille) lapsille, jotka eivät kuitenkaan pärjää vielä aikuisten altaan puolella, tavoitteena leikinomaisesti opetella uintitekniikoita. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Juho Ratava, etunimi@lrkt.fi / 050 512 4389.

Alkeisryhmä

Alkeisryhmä järjestetään isossa altaassa tiistaisin. Lähtötasona on kelluminen paikallaan, eteneminen avustamatta 25 metriä ja hyppy syvään veteen jalat edellä. Tavoitteena on syksyn aikana tutustua eri uintiurheilun muotoihin, mukaanlukien viiden uintilajin (delffiini, perhonen, selkä, rinta, krooli) lisäksi hyppy altaan laidalta ja soveltaen joitakin taitouinnin ja vesipallon tekniikoita. Lisäksi tavoitteena on, että lapsi pystyy etenemään 50 metriä etenemättä ja avustamatta, saavuttaen puolessa vuodessa jatkoryhmän lähtötason. Vastaavana ohjaajana Juho Ratava, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 050 512 4389.

Jatkoryhmä

Jatkoryhmä järjestetään isossa altaassa tiistaisin ja sunnuntaisin. Lähtötasona itsenäinen toiminta 25 m altaassa (noin 50 metrin uimataito). Alkeisryhmän käyminen ennen jatkoryhmää ei ole välttämätöntä. Tavoitteena on oppia tai syventää jo opittua siten, että lapsi osaa puolen vuoden jälkeen neljän kilpauintilajin (perhosuinnin, selkäkroolin, rintauinnin ja krooliuinnin) perusteet sekä pystyy uimaan pysähtymättä ja avustamatta 100 metriä, saavuttaen tekniikkaryhmän lähtötason. Jotkut lapset voivat saavuttaa ns. pohjoismaisen uimataidon (syvään veteen hypäten 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selkää.) Vastaavana ohjaajana Lotta Ruottinen, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 040 508 3408.

Tekniikkaryhmä

Tekniikkaryhmällä on kaksi harjoitusta viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Lähtötasona on 100 – 200 metrin uimataito sekä kaikkien neljän kilpauintilajin perusteiden osaaminen. Tavoitteena on syventää jo osattuja taitoja halliten kaikkien neljän kilpauintilajin perusteet ja sekauinti, minkä lisäksi ryhmässä tutustutaan uintiin harjoittelu- ja urheilumuotona saavuttaen syksyn aikana pohjoismaisen määritelmän mukainen uimataito. Tekniikkaryhmäläiset voivat halutessaan sopia ohjaajan kanssa kilpailutoimintaan osallistumisesta. Virallisiin kilpailuihin osallistuminen vaatii kilpauintitekniikoiden säännönmukaisen hallinnan sekä Suomen uimaliiton kilpailulisenssin (BlueCard). Vastaavana ohjaajana Jonna Tuononen, puhelin 040 412 2260 / sähköposti etunimi@lrkt.fi.

Harrasteryhmä

Harrasteryhmällä on kaksi tai kolme harjoitusta viikossa. Harjoitukset järjestetään tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Lähtötasona on kaikkien kilpauintilajien hallinta sekä valmius uintiharjoitteluun. Harjoittelu painottuu kuntouintiin, mutta harrasteryhmäläiset voivat halutessaan sopia ohjaajan kanssa kilpailutoimintaan osallistumisesta. Vastaavana ohjaajana Juho Ratava, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 050 512 4389.

Kilparyhmä

Kilparyhmällä on kolme tai neljä harjoitusta viikossa. Harjoitukset järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Pääsyvaatimuksina ovat kaikkien neljän kilpauintilajin osaaminen (sääntöjen mukaisesti) sekä ryhmän mukana pysyminen ja halu harjoitella. Harjoittelu painottuu kilpailuvalmiuden luontiin ja ylläpitoon, mutta kilpailutoimintaan osallistuminen ei ole välttämätöntä. Vastaavana ohjaajana Juho Ratava, etunimi@lrkt.fi / 050 512 4389.

Aikuisten kuntoryhmä (masters)

Aikuisten kuntoryhmälle järjestetään kaksi ohjattua harjoitusta viikossa, maanantai- ja keskiviikkoiltaisin. Tämän lisäksi uimaria voidaan halutessa avustaa kunto-ohjelman suunnittelussa. Ryhmä on tarkoitettu uintilajit jo tunteville aikuisuimareille. (Harjoituksiin mennessä tulee maksaa joko aikuisten harjoitusvuoromaksu tai muuten uimahallin sisäänpääsy.) Ohjatut harjoitukset painottuvat pääosin kuntouintiin, joskin tarkoitus on järjestää tekniikkakurssin opetuskerrat osin päällekkäin kuntoryhmän harjoitusten kanssa. Kuntoryhmäläiset voivat halutessaan sopia osallistumisesta kilpailutoimintaan ohjaajan kanssa; kilpailuihin osallistuminen edellyttää kilpauintilajin säännönmukaisen tekniikan hallitsemista sekä Suomen uimaliiton lisenssin (BlueCard) hankkimista. Vastaavana ohjaajana Krista Melanen, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 0400 561 381.

Aikuisten tekniikkakurssi

Aikuisten tekniikkaopetusta järjestetään keskiviikkoiltaisin kurssimuotoisena (noin 10 kertaa). Tarkoitus on aloittaa heti, kun uimahallit siirtyvät talviaukioloaikoihin jos kurssille on riittävästi tulijoita (tarvittaessa siirretään aloitusta, mikäli kurssi ei ole täynnä). Uimataitovaatimus vähintään paikallaan kelluminen ja 25 metrin eteneminen, ryhmä ei ole uimakoulu. Kurssin aikana tutustutaan rintauintiin, krooliuintiin, selkäkrooliin sekä käännöstekniikoihin, uintiin kuntoilumuotona sekä yhteisesti valittuihin aiheisiin (esim. perhosuinti tai jonkin uintilajin edistyneemmät tekniikat). Vastaavana ohjaajana Juho Ratava, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 050 512 4389.

Lisätietoja

Juho Ratava, sähköposti etunimi@lrkt.fi / puhelin 050 512 4389
Kisa-Toverien uintivalmentajat, sähköposti valmentajat (ät) lrkt (piste) fi. (Sähköpostilistalle lähetettävät viestit tarkastetaan.)

huhti 03

UINTIKAUDEN PÄÄTÖSTAPAHTUMA sunnuntaina 27.4.

Uintikauden päätöstapahtumana seuran valmentajat järjestävät seuran jäsenille perheineen

 

LEIKKIMIELISET UINTIKISAT VAIHTOEHTOISIN LAJEIN
&
VESIPEUHULAA PERHEEN PIENIMMILLE

 

Lauritsalan uimahallissa sunnuntaina 27.4.2014: kisat klo 17.30, verryttely klo 17.00
ja vesipeuhula klo 16.45–17.15.

Lajijärjestys:

  1. 25 metriä mummoselkää
  2. 25 metriä killeriä
  3. 25 metriä rupulia
  4. 25 metriä tarzania
  5. 2×25 metriä omavalintainen laji (uimari+vanhempi)
  6. 4×25 metriä tarzan

Kaikkiin lajeihin voi osallistua sekä uimarit että perheen jäsenet. Laji nro 5 on ns. perheviesti, johon osallistuu uimari ja perheenjäsen, ja jossa uintityyli on vapaavalintainen.

Uintityylit:

  1. Mummoselkä: uintia selällään, käsivedot yhtäaikaisesti, rintauinnin (tai selkäuinnin) potkut
  2. Killeri: uintiasento selällään varpaat menosuuntaan, käsillä eteenpäin kauhoen
  3. Rupuli: delffari-potkut (jalat yhdessä samassa tasossa) ja rintauinnin käsiveto
  4. Tarzan: vapaauintia pää vedenpinnan yläpuolella

Vesipeuhula on tarkoitettu pikkusiskoille ja –veljille. Ohjelma järjestetään lastenaltaassa.

Toivottavasti myös vanhemmat ja sisarukset uskaltautuvat mukaan kisailuihin, sillä tällä kertaa lajeista ei ole suurta etua uimareille. : ) Kaikki osallistuneet palkitaan.

Ilmoittautumiset lajeihin ja vesipeuhulaan ryhmien valmentajille tai Kristalle krista(at)lrkt.fi perjantaihin 18.4 mennessä.

Lisätietoa Essiltä essi(at)lrkt.fi tai ryhmien valmentajilta.

Toivotamme koko seuran tervetulleeksi! 

 

 

maalis 22

Maaliskuun kuukausikisojen erälistat

Tähän sunnuntain lounasaikaan mennessä korjatut erälistat löydät tämän artikkelin linkistä. Täydensin muutamaa lajia vanhemmasta päästä uimareilla, jotta saatiin vinstoihin toinen erä ja siten vähän taukoa niille uimareille, jotka uivat kaikki lajit 1 – 4. Korjaukset mielellään verryttelyn alkuun (17.00) mennessä. Henkilökohtaiset lajit alkavat 17.30. Henkilökohtaisten lajien arvioitu yhteiskesto noin puoli tuntia, viestit 18.00. Viestin jälkeen pukemaan, palkintojen jako aulassa ”hieman ennen puoli seitsemää”. (Hallin varaus loppuu 18.30.)

Maaliskuun kuukausikisojen erälistat

helmi 24

Lyhyen radan mastersmestaruusuinnit Lappeenrannassa

Lyhyen radan mastersmestaruusuinnit eli yli 25-vuotiaiden uimareiden mestaruusuinnit järjestetään Lappeenrannassa 28.-30.3. Järjestelyvastuu on naapuriseurallamme Lappeenrannan Uimareilla, mutta yhteistyöllä saamme molempien seurojen järjestämät kilpailut sujumaan paremmin.

Talkoita järjestetään viidessä jaksossa:

  • Ennakkovalmistelut torstaina 27.3. klo 17 – 20
  • 1. kilpailujakso perjantaina 28.3. klo 15 – 20
  • 2. kilpailujakso lauantaina 29.3. klo 8 – 13
  • 3. kilpailujakso lauantaina 29.3. klo 15.30 – 20
  • 4. kilpailujakso sunnuntaina 30.3. klo 8.30 – 14

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kimmo Hautamaa (etunimi.sukunimi@kymp.net tai 040 705 3519), ennakkoilmoittautumiset mielellään tämän viikon aikana. Suunnittelukokous 4.3. klo 18 urheilutalon luentosalissa.

 

tammi 23

TALVIUINNIT LAUANTAINA 25.1.

LrUn Talviuinteihin osallistuville tiedoksi:

Kisat alkavat klo 12.00 ja verra klo 11.00. Kokoontuminen klo 10.30 uimahallin aulassa. Jos uimari sairastuu, eikä pääse kisoihin, ottakaa yhteyttä Teemuun! Essi ei pääse kisoihin, eikä todennäköisesti ole puhelimitse tavoitettavissa tuona aamuna.

Onnea kisoihin!

 

 

tammi 16

Uintitekniikkaa: Uintiasento

Hallilta palaillessä aikuisten tekniikkakurssin jälkeen tuli mieleen, että käytydystä asiasta voisi kirjoitella muutaman sanan muistiin. Tämä esitys on ehkä hieman teoriapainotteisempi, siinä missä altaalla pyrin painottamaan käytäntöä (joskin yleensä hieman turhan monisanaisesti). Oma tapa aloittaa uinnin harjoittelu on siis uintiasennon hakeminen. Uinti kun eroaa tasamaan lajeista siten, että jo ihan kuntoilijan rauhallisessa vauhdissa ja tuulettomassa (tai siis vedessä ollessa virtauksettomassa) ympäristössä vastus vaikuttaa huomattavan paljon. Eli jos mietitään paljonko mistäkin harjoiteltavasta asiasta saa hyötyä, mahdollisimman virtaviivaisen uintiasennon hakeminen on yksi tehokkaimpia tapoja kehittää omaa uintinopeutta ja yleensä kertaamisen arvoinen kokeneellekin uimarille.

Tavoitteena oleva ”mahdollisimman virtaviivainen” uinnin perusasento voitaisiin hieman yksinkertaistaen määritellä ns. liukuasennoksi: Pää on ryhdikkäässä asennossa niska suorana. Käsivarret osoittavat menosuuntaan ja puristavat päätä korvien kohdalla, mielellään vielä kädet (kämmenet) päällekkäin. Ja koko loppuvartalo vaakatasossa hartioiden takana. Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa, että en ottanut kantaa katseen suuntaan (kunhan niska on suorana) tai siihen, miten päin vartalo on vedessä – kunhan on vaakatasossa. Varsinaisesti asento on pääpiirteittäin sama sekä selällään että mahallaan, joskin joissakin yksityiskohdissa on eroja.

Hyvään uintiasentoon pääsemistä vaikeuttaa muutama asia, jotka pääosin johtuvat siitä, että olemme tottuneet liikkumaan kiinteällä alustalla pystyasennossa. Nämä ovat tasapainoaistin ja kinesteettisen (eli lihas-)aistin toiminta sekä hengittäminen. Kaikki kolme nivoutuvat uinnin kannalta keskenään tiukasti, eli yhden temppuilu haittaa myös toisia. Tosin optimisti tässä vaiheessa muistaa, että kun yhden oppii, niin muut – myös monille hankala rauhallinen hengittäminen veden pinnasta – ovat paljon helpompia oppia.

Ehkä tärkein voitettava asia on oma tasapainoaisti. Ihannetilanteessa tasapainon säilyttämiseksi ihminen pyrkii vaistomaisesti saamaan kiinteän jalansijan sekä näkemään horisontin. Jalansijan etsimisrefleksi on havaittavissa monilla kokeneillakin uimareilla esimerkiksi vapaauinnin hengityksen yhteydessä jalkojen saksipotkussa tai polkevassa potkuliikkeessä sekä mikä tärkeintä, pyrkimyksessä nostaa pää pystyyn. Uinnin ohjaajilla (kuten allekirjoittaneella) on pään noustessa pystyyn paha tapa kehoittaa laittamaan päätä syvemmälle, kun pään syvyys vedessä voikin olla ihan hyvä. Sen sijaan otsa tulisi saada veteen ja niska suoraksi.

Oikeassa uintiasennossa on muutamia tekijöitä, jotka ovat vastoin normaalia tasapainoaistin toimintaa. Ensimmäisenä tietysti pää on totuttuun nähden lähes suorassa kulmassa, jolloin korvassa oleva tasapainoelin ilmoittaa kaatumisesta. Tätä signaalia vahvistavat tuntoaistin ilmoitus jaloista, että kiinteä jalansija on menetetty, ja kinesteettisen aistin osittainen sekoaminen, kun kroppa ei olekaan painovoiman painamana kaikki palaset nätisti päällekkäin pinossa. Erityisesti kun hengittäessä refleksinomaisesti pyrimme nostamaan suun vapaaksi vedestä, tasapainoaisti pyrkii tällöin pitämään pään ylhäällä eli oikeammin ilmaistuna pystyasennossa. Ellemme opi veden päällä kävelyä, niin kovinkaan korkeallehan emme vedestä uimalla pääse. Paitsi vesipalloilijat, kohottaisin heille uimalakkia jos sellaista käyttäisin.

Kinesteettinen eli lihasaisti kertoo keholle, miten päin mikäkin ruumiinosa on. Kun vartalo ei ole nätisti pystyasennossa ja vielä jos se pääsee vähän painovoiman vaikutuksesta valumaan, niin lopputulos on, että harjaantumattomalla (tai miksei vähän kokeneemmallakaan) uimarilla ei ole usein mitään käsitystä, miten päin jalat ovat vedessä. Tämä voi johtaa siihen, että uimari potkaisee tyhjää (eli jalat nousevat vedestä, ja polkuliikkeen teho kuluu lähinnä veden roiskimiseen) tai sitten siihen, että jalat roikkuvat syvyyksissä ja potkuliike ehkä lähinnä jarruttaa uintia.

Ja lopuksi hengittäminen. Ihminen on tottunut yleensä hengittämään suhteellisen vapaasti. Jos suun edessä on jotain, niin tätä jotain mielellään yritetään työntää pois tai vetää päätä siitä kauemmas. Kun hengitystä pidätetään, niin yleensä pidätetään sitten sekä ulos- että sisäänhengitystä. Ja monilla hengityksen pidättämisen yhteydessä tulee nopeasti tarve päästä hengittämään. Keskitytään ensin tuohon ”hapen loppumisen” tunteeseen. Ihminen on nimittäin siitä hieno kone, että tuo aisti ei kerrokaan hapen loppumisesta, vaan veren happamoitumisesta. Veren happamoituminen taas johtuu siitä, että siihen kertyy hiilidioksidia, joka reagoidessaan veden kanssa muodostaa hiilihappoa. Ja hiilidioksidia kehossa syntyy, kun keho polttaa sokeria saadakseen energiaa, mikä vie myös happea. Eli tuo refleksi kertoo muutaman välivaiheen kautta hapen kuluttamisesta, mutta ei sen loppumisesta. Happeahan loppujen lopuksi kehossa riittää huomattavasti pitempään, kuin mitä useampikin meistä pystyy hengitystä pidättämään. (Arviot vaihtelevat, ja ihan sinne tajunnan viime hämärään saakka sisäänhengityksen venyttäminen ei ole tietysti sen paremmin fiksua kuin turvallistakaan.) Myös itse hengittämistä saattaa olla hyvä opetella, sillä keuhkojen täyttyminen kelluttaa voimakkaasti, mutta poskihenkosista ei ole juurikaan kellumisen kannalta etua – mikä vahvistaa vajoamisen tunnetta ja taas edelleen kääntää vartaloa pystyasentoon, kun uimari pyrkii hengittämään ”ylös” pinnalle.

Koska mainitut kolme asiaa ovat keskenään hyvin tiiviisti yhteydessä, niin niiden hallinnassa auttavat suurin piirtein samat keinot.

  • Tasapainoaistin käytön opettelu on paljon helpompaa, kun opit tuntemaan missä asennossa kehosi on vedessä ja hallitset hengittämisen.
  • Lihasaisti pysyy hallinnassa, kun pystyt ylläpitämään ns. kineettistä ketjua uidessa. Lisäksi kun hallitset tasapainon ja kellut hyvin, niin saat tuntoaistin välityksellä veden pinnasta tietoa siitä, missä asennossa vartalosi on.
  • Kun tunnet vartalon asennon tasapaino- ja lihasaistin avulla, niin hallitusti veden pinnasta hengittäminen on paljon helpompaa.

Yksinkertaisia harjoituksia, joilla voi aisteja ja hengitystä totuttaa veteen ovat:

  • Alligaattori. Veden alle pikku hiljaa kyykistyminen pohjassa seisten. Hengitetään veden alla keuhkot tyhjäksi. Tässä yhteydessä voi hetken aikaa jopa odotella, miten nopeasti veri happamoituu, ja sitten pyrkiä tulemaan hallitusti ylös, mielellään siten, että leuka jää veteen.
  • Edellisen voi tehdä helpommin ottamalla tukea rataköydestä tai pinnasta altaan laidasta (esim. tangosta tai poistovesikourusta). Tämän tarkoituksena ei ole olla mikään hengenpelastusote, vaan antaa palaute siitä, miten paljon pää on vielä veden alla.
  • Alligaattoria voi myös kokeilla suu auki. Kun suu on alaspäin, niin suussa oleva ilmatasku pitää veden pois suusta. Veden alla voi siis olla suu auki, ilman että suuhun menee vettä. Tässä ylimääräisenä haasteena voi pitää pintautumista etukenossa siten, että alahuuli jää veteen. Kun nielu on ylempänä, niin tässä asennossa ei sinne mene vettä, vaikka vähän vettä suussa olisikin.
  • Edellisestä voi siirtyä eteenpäin vastaavaan harjoitukseen kelluessa, mutta koska tämä näyttää epäilyttävästi hukkumiselle, niin tästä kannattaa mainita ensin valvojalle tai kokeilla tätä kaverin kanssa. (Hukkuvahan on yleensä hyvin rauhallinen, eikä pärski vettä niin kuin TV-sarjoissa tai elokuvissa.) Saatat huomata, että veden alle vajoaminen ei ole itse asiassa kovinkaan nopeaa tai helppoa. (Paitsi jos olet hyvin lihaksikas. Luu ja lihaskudos ovat vettä painavampaa, rasva ja keuhkot kelluvat.) Voit kokeilla hyvin voimakkaasti ulospäin hengittämistä kellunnassa, jolloin useimmat ihmiset vajoavat hieman. Tämäkin kannattaa tehdä altaan matalassa päässä. Voit tällöin turvallisesti nauttia hetken painottomuuden tunteesta, ja sitten tarpeen vaatiessa laittaa jalat pohjaan – ja yrittää nousta hallitusti ylös.
  • Rennosta kellumisasennosta voi sitten lähteä kokoamaan uintiasentoa, järjestyksessä keskivartalo suoraksi, kädet pinnalle (tai vähän pinnan päälle) ja lopuksi jalat pinnan tuntumaan.
  • Kädet toimivat vastapainona painaville jaloille, joten käsien pitäminen pään tuntumassa ei toimi. Vähintään toinen käsi tulisi koko ajan olla pään etupuolella.
  • Vaihtoehtoisesti käsillä tai jaloilla joutuu tekemään pohjaan päin kohdistuvia uimaliikkeitä niissä harjoituksissa, joissa niitä pidetään vartalon sivulla. Tämä ei tietysti ole matkauinnissa kannattavaa, koska saman energian voisi käyttää etenemiseen.
  • Kun pystyt pääsemään paikallaan uintiasentoon, niin voidaan tehdä jotain helpompaa: lähteä liikkeelle potkuilla. Pienikin liikenopeus nimittäin lisää kelluvuutta, kun vesi virtaa vartalon ali. (Tässä yhteydessä virtauksen käyttäytymisen kannalta on täysin yhdentekevää, liikkuuko kiinteä kappale, neste tai molemmat – lopputulos on sama.) En suosittele ison laudan käyttöä, koska kelluke pilaa uintiasennon, varsinkin jos vaistomaisesti lähdet painamaan sitä alaspäin. Ihan pieni lauta, kelluke tai vaikkapa pätkä lötköpötköstä on ok henkisenä tukena.
  • Potkiessa kannattaa seurata lantion asentoa. Kyljellään tämä on helpoin, selällään on erityisesti seurattava, että jalat potkivat juuri pinnan alla ja että takamus ei vajoa istuvaan asentoon. Mahallaan seurattava, että jalat kestävät vedessä ja että lantio tai vatsa ei roiku. Molemmat ryhtiliikkeet on tehokkainta tehdä vähän lantiota kääntämällä ja kiristämällä alavatsan ja lantionpohjan lihaksia, jolloin lantio tulee koottua kasaan. Yksi tapa tuntea lihasten aktivoituminen on sulkea suu tiukasti esim. peukalon ympärille ja puhaltaa kaikin voimin ulospäin. Suurin piirtein samoilla lihaksilla pidetään ryhti vedessä – joskin ehkä mielellään painottaen vielä lantiota, ei vatsalihaksia.
  • Mikäli harjoittelet potkuja isolla laudalla, on erityisesti pidettävä huolta, että jalkasi kestävät vedessä. Kun menetät laudan kelluttavuuden, niin nojaat enemmän eteen – eli ylävartalosi vajoaa hieman ja jalat nousevat vielä ylemmäs. Kilpauimareista tosin nopeimmat plaanaavat sen verran vartalolla, että uintiasennossa yläkroppa nousee vastaavaan asentoon, kuin laudan kanssa.
  • Hengityksen harjoittelun takia uloshengitys kannattaa aina tehdä veden alle kun se on mahdollista (t.s. aina paitsi selkäuinnissa).
  • Tästä jatko on vartalon asennon harjoittelu ”luistelu-uinnissa” eli krooleissa (joissa vartalon eri puolet toimivat eritahtiin, kuten luisteluhiihdossa tai kävelyssä). Tähän sisältyy kyljeltä kyljelle siirtymisen harjoittelu.
  • Ja sitten tasatahtiuintien harjoittelu, jossa vartalo kestää samassa tasapainoasemassa, mutta uimaliikkeiden mahdollistamiseksi käyttäytyy aaltomaisesti tai ikään kuin kiikkuu. Delffiinipotkun liikettä kannattaa harjoitella myös muuten kuin mahallaan – selällään hengittäminen on helpompaa ja kyljellään on helpompi harjoitella molempia potkusuuntia, kun painovoima ei häiritse.

Ensi viikolla tekniikkakurssin ohjelmassa on rintauinnin potku, joten lisää rintauinnista ja tasatahtilajien tasapainosta sitten ensi viikolla.

tammi 13

Aloita tästä: Uinti

Uinnin aloittaminen on hyvin helppoa: Tarvittaviin varusteisiin kuuluu uimapuku, uimalasit ja pyyhe. Lisäksi pitkät hiukset tulee olla joko kiinni tai uimalakin alla. Kisa-Tovereissa ohjatun uintiharrastuksen alkuun pääsee periaatteessa missä tahansa ryhmässä, joskin seura ei tällä hetkellä järjestä uimakouluja eli ryhmiin vaaditaan vähintään 25 metrin uimataito. Ryhmät on jaettu uimareiden tason mukaan ja ryhmissä saa käydä kokeilemassa harrastusta.

tammi 07

Huomasittehan alkeisryhmän harjoitusajan korjauksen!

Hei,

alkeisryhmän sisäänmenoaikaa on myöhäistetty 15 minuutilla, uusi sisäänmenoaika on 18.15. Lasten vaihtaessa yhtä reippaasti kuin syyskaudellakin tämä vähentää odottelua altaan laidalla, eli uintiaika ei siirry yhtään myöhemmäksi.

Terveisin,

Juho
etunimi@lrkt.fi
050 512 4389

joulu 15

Alkeisryhmän kausi alkaa 7.1.2014

Seuran alkeisryhmä aloittaa kevätkauden tiistaina 7.1.2014. Ryhmä on aloittanut syksyllä 2013, mutta ryhmässä on hyvin tilaa myös uusille uimareille. Ryhmä ei kuitenkaan ole uimakoulu, vaan lasten pitäisi pystyä uimaan 25 metriä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Juho Ratava
etunimi@lrkt.fi
050 512 4389

marras 08

Viimeisiä ohjeita Norppauinteja varten

Kilpailun lähtölista ja virallinen aikataulu on nyt julkaistu. Näistä on saatavilla kopioita kilpailupaikalla, tai sitten voitte joko tulostaa ne itse tai lukea sähköisenä seuraavista tiedostoista:

Ohjeita kilpailun osallistujille ja yleisölle

  • Kaappien avaimet löytyvät kaappien ovista.

  • Kilpailujen jälkeen avaimet jätetään kaappien oviin.

  • Kaapeissa ei ole panttia.

  • Katsojat, huomaattehan että kaappeja riittänee teillekin.

  • Katsomo on allastilassa.

  • Mikäli tulette ulkokengissä katsomoon, on käytettävä kengänsuojia.

  • Katsomoon (ja pesuhuoneeseen) ei saa tuoda lasia. Mikäli teillä on lasipurkkeihin pakattuja eväitä, ne on syötävä pukuhuoneessa tai aulassa.

  • Uimahallin hyppy- ja lastenaltaat ovat verryttelykäytössä sekä kilpailuverryttelyn että itse kilpailun aikana.

  • Hyppylautojen, tasojen, liukumäen ja kiipeilyseinän käyttö verryttelyn ja kilpailun aikana on kielletty. Pidetään hyppyallas verryttelyaltaana.

  • Kilpailualtaasta nouseminen ajanoton paneeleiden yli on kielletty, myös verryttelyn aikana.

  • Huomaattehan, että Masters-lajit 17 – 32 uidaan kilpailukutsun mukaisesti lajien 1 – 16 yhteydessä.

Ohje uimareille kilpailuihin:

  1. Tarkista lähtölistasta oma osallistumisesi. Lähtölistan löydät joukkueenjohtajaltasi tai aulan käytävästä kahvion vierestä.

  2. Ole ajoissa paikalla kokoontumisessa lastenaltaan ja kahvion välissä.

  3. Nimenhuudon jälkeen penkeille istumaan, luvan saatua eteenpäin kiipeilyseinän taakse.

  4. Toimitsijoiden ohjeiden mukaan lähtöpaikalle. (Tässä vaiheessa voi olla vielä vaatteet päällä!)

  5. Itse kilpailusuoritus kaikkien taiteen ja Uimaliiton sääntöjen mukaan.

  6. Kun olet tullut maaliin, poistu altaasta sivukautta kun se on mahdollista ilman, että häiritset muita uimareita (älä estä toisen maaliintuloa).

Tulospalvelu: Tulokset ovat nähtävillä kahvion katsomonpuoleisella seinällä. Seurat saavat tuloksista halutessa kopion kilpailukansliasta, sähköinen kopio kilpailujen kotisivulla ja Octossa vielä samana päivänä.

Kilpailukanslia on alakerran takkahuoneessa, kulku aulasta ulko-oven ja pukuhuoneiden välisiä portaita pitkin tai allastilasta kilpailu- ja lastenaltaan välisiä portaita pitkin. Tästä ei ole mainintaa lähtölistan paperikopiossa, koska lähtölistat jaetaan kilpailukansliassa.

Kaikki peruutukset ja muutokset kilpailukansliaan, mielellään verryttelyn alkuun mennessä. Jälki-ilmoittautumiset mahdollisia, jos erissä on tilaa.

Terveisin,

Juho

marras 05

Norppauintien osallistujaluettelo, alustava aikataulu ja järjestelyjä

Norppauintien osallistujaluettelo ja alustava aikataulu on julkaistu. Osallistujaluettelon löydät tästä ja aikataulun tästä. Muutokset ja jälki-ilmoittautumiset mielellään torstaihin 7.11. mennessä sähköpostitse minulle etunimi@lrkt.fi. (Mielellään myös peruutukset!) Jälki-ilmoittautuminen kilpailupaikalla on mahdollista, mikäli erissä on tilaa.

Lähtöjärjestys julkaistaan perjantaina 8.11.

Huomaattehan, että aikataulussa on muutama minuutti ilmaa johtuen masterslajeista, erityisesti silloin kun niissä ei ole osallistujia. (Mastersuimareita on kuitenkin kilpailuissa ilahduttava määrä!) Masterserät uidaan osana niiden kilpailukutsun mukaista lajia välittömästi lajin kuuman erän jälkeen. Vastaavasti muuten pyrimme hieman letkeämpään kilpailurytmiin.

Tervetuloa Lappeenrantaan!

Juho Ratava, kilpailunjohtaja
etunimi@lrkt.fi
050 512 4389